3. päivä: Troyes, Chablis, Dijon

 

Hotellinvaihtopäivä. Kaksi yötä Reimsissä ja nyt kohti Dijonia kolmeksi seuraavaksi yöksi. Matkaa on kolmisensataa kilometriä. No ei sinne nyt ihan yhtä kyytiä ajettu, mutta yli neljä tuntia ajoa kaiken kaikkiaan.

Merisiilejä

Ensimmäinen pysähdys oli Troyes:ssa. Kompakti viehättävä keskiaikainen kaupunki, jonka keskustassa oli tallella paljon vanhoja ristikkorakenteisia taloja. Vanha ydinkeskusta on monien muiden keskieurooppalaisten kaupunkien tapaan kielletty autoilta. Keskusaukio, kaupungintalo, kauppahalli, pieniä kauppoja ja ravintoloita. Meille oli varattu aikaa reilu pari tuntia kierrellä omin nokkinemme kaupunkia ja käydä lounaalla. Lounasravintoloiden avautumiseen oli tunnin verran aikaa, joten suuntasimme, kuten tapanamme on, ensimmäisenä kaupungin kauppahalliin ihastelemaan valikoimia: valtavat valikoimat erilaisia vihanneksia, juustoja, lihoja, meren eläviä yms.
Kunpa kotikaupungissanikin olisi edes pieni osa tästä valikoimasta muoviin pakattujen possun paistin sijaan. Kalatiskeissä oli tietenkin myös ostereita, vaikka aika kaukana merestä oltiinkin ja olisikohan ensimmäinen kerta, kun näin myös merisiilejä myynnissä.

Kiertelimme kaupungilla tutustuen arkkitehtuuriin ja samalla katselimme lounaspaikkaa. Kaupungissa on melko monta bretagnelaistyyppistä crêperie-ravintolaa. Näissä käymme aina kun eteen sattuu. Nämä tarjoavat niin suolaisia kuin myös makeita lettusia. Bretagnelainen tapa on juoda kreppejen ohessa siideriä kahvikupista. Valitsimme siis yhden ja ensimmäisenä auenneen crêperien. Tulessamme siellä oli ja kaksi ryhmäläistämme, joiden seuraan istuimme. Heille tämän tyyppinen ravintola lienee ollut uusi tuttavuus ja ainakin tuo kahvikupin merkitys kattauksessa oli heille uutta ja outoa. Tilasimme suolaiset kreppit ja siiderin. Kohta ravintolaan tuli pareittain muitakin ryhmäläisiämme ja lopulta meitä lienee ollut 16 suomalaista. Valitettavasti istuimme sen verran syrjässä, että heille en päässyt kertomaan siideristä ja muusta. Olipa taas hyvää.

Sitten olikin aika jälleen astua ja istua bussiin. Meistä oli muodostunut jo mukava pieni tiimi matkalaisia bussin takaosaan. Seuraava välietappi oli Chablis:n kaupunki, joka on siis saman nimisen viinialueen keskus. Tai ei oikeastaan kaupunki vaan kylä. Asukkaita lienee parituhatta. Oli lauantai iltapäivä ja paikkakunnalla järjestettiin sinä päivänä kyläjuhlat, joiden osana oli myös maraton. Tämä tarkoitti rajoituksia liikenteelle ja etenkin bussin kanssa oli hankala liikkua. Kuskimme David oli valinnut reitin läpi Ranskan maaseudun, eikä tiet olleet mitään moottoriteitä – juuri ja juuri bussi mahtui kapeille ja mutkaisille teille. En tiedä oliko tarkoitus väistellä maratoonareita vain mikä. No perille päästiin ja pysähdyspaikkakin bussille löytyi. 

Cité des Climats et vins de Bourgogne

Meillä oli kohteena jonkinlainen viinivierailukeskus nimeltään ”Cité des Climats et vins de Bourgogne”. Se esittelee alueen ja viiniviljelyn historiaa, viinin kasvatusta ja valmistusta sekä siellä on mahdollisuus maisteluun. Sinänsä hienosti tehty keskus ja varsinkin multimediaesityksiin oli panostettu, mutta 40-hengen ryhmä oli aivan liian suuri, jotta siellä olisi jotakin nähnyt. Harmi – olisi muuten ollut mielenkiintoinen paikka. Vierailuumme kuului tietenkin pieni viininmaistelu ja vierailu kaupassa, joka myi niin viinejä kuin viiniin liittyvää tavaraa. maistelussa meillä oli kaski viini: Petit Cahblis ja muutaman vuoden vanha kylä-Chablis. Ei mitään erikoisia viinejä. Chablis ei koskaan oikeastaan ole ollut suosikkiviinieni joukossa johtuen ehkä siitä, että en ole päässyt hyvää Chablis:ta maistamaan. Eikä tämä maistelu mieltäni muuttanut. Maistellut viini olivat aika lailla sieltä halvemmasta päästä.

Haistelimme viinistä löytyviä tuoksuja lasipurkeista

ja maistoimme Chablis'ta

Ja taas bussiin ja kohden Dijonia. Matkalla Anna jälleen kertoi mielenkiintoisia juttujansa Dijonista, Bourgognesta ja alueen viineistä. Pari tuntia siinä taas vierähti autossa. Hotelimme Dijonissa oli ibis Dijon Centre Clemenceau. Parikymmentä vuotta vanha, suhteellisen siisti hotelli, jonka huoneet muistuttivat lähinnä Ruotsinlaivan hyttiä muovisine kylpyhuoneineen. Onneksi meillä oli mukana vain yksi matkalaukku, koska kahta ei olisi mahtunut avaamaan huoneessa samaan aikaan. Mitään keittomahdollisuuksia tai jääkaappia ei ollut – ei edes kunnon paikkaa vaatteiden säilytykselle. Omilla matkoillamme emme tällaista hotellia kyllä olisi varanneet. No kyllä täällä kolme yötä hyvin saa nukutuksi. Sitten sänkyyn ja odottamaan mitä seuraava matkapäivä tuo tullessaan.

9890